Olin suunnitellut keskittyväni nimenomaan tähän pukuun, joten minulla ei edes ollut paljon muuta ommeltavaa kesken. Uusi viivästys ärsytti taas kovasti, koska tiesin että napinläpien kimppuun oli päästävä ennenkuin puku etenisi eteenpäin. Sitten hoksasin, että olihan kuitenkin housut, joihin koristenapinläpien lankaa ei tarvinnut. Olin alunperin visioinut aloittavani takin ja liivin kappaleista, etenkin kun en jaksanut heti alkuun muistella miten housujen taskut taas tehtiinkään, mutta nyt siirryinkin käytännön pakosta suoraan housuihin.
Tuin juutilla vyötärökaitaleen, sepaluksen napituskaitaleen, etutaskujen kulmat joihin tulisi napinlävet ja lahkeensuun napintushalkion päällipuolen. Kiinnitin vyötärökaitaleen saumanvarat tukikankaaseen ja askartelin oikealle puolelle kellotaskun. Järkeilin sen olevan suunnilleen samantyyppinen kuin moderni listatasku, joten etsin koulumapeista ohjemonisteen ja askartelin sellaisen käsintikkauksin tuettuna. Taskukaitaleen sisäreunaan kiinnitin nauhalenkin kellonvitjojen kiinnitystä varten.

Etutaskujen valmistusmetodi palaili mieleen tehdessä, mutta uuden haasteen muotolaskokseksi kapenevaan taskun sivuun toi kankaan liestyvyys joka ei villassa ollut liiemmin tullut vastaan. Ompeleen revettyä kerran irti luovutin ja turvauduin silitettävään tukikankaaseen pikkuisten saumanvarojen tueksi. Vahvistelin tietysti vielä halkion pohjaa ja reunoja vähän käsin.
Tällä kertaa tein lahkeiden saumat Costume Close Upista oppimallani tavalla kaksinkertaisin saumanvaroin, mikä olikin kerrassaan nerokas tapa vahvistaa liestyvän kankaan saumat. Lisäsin vielä lahkeiden napitushalkioihin napitusvaran takakappaleen reunaan. Sitten kiinnitin vyötärökaitaleen kohdistaen rypytyksen takakappaleella samantyyppisesti kuin vanhoissa housuissa. Rypytyksen kohta olisi oikeasti kannattanut tehdä käsin, koska koneella siitä ei tullut kovin tasaista. Kiinnitin saumanvarat käsin tukikankaaseen ja tikkasin vielä vyötärökaitaleen alareunasta käsin.

Vuoritin housut tälläkin kertaa ohuella puuvillabatistilla, mutta tällä kertaa en alkanut leikkiä sen värjäämisen kanssa vaan jätin sen suosiolla valkoiseksi sisäistettyäni viimein että period-vaatteen vuorin ei todellakaan tarvi olla päällyskankaaseen sointuva.
Tällä kertaa myös kasasin vuorin Costume Close-Upin mukaan kokonaan erikseen vyötärökaitaletta myöten, ja kiinnitin sen päälliseen vain vyötärökaitaleen yläreunasta ja taka- ja sepalushalkioiden reunoista käsintikkauksella. Lahkeissa jätin alareunan vielä auki ja kiinnitin vuorin napitushalkioiden reunoihin askarrellen päällisen tapaan lisäpalan napitusvaraan. Sitten aloin työstää napinläpiä.
Olin aloittanut napinläpiurakan jo melko alkuvaiheessa valmistamani sepaluksen napituskaitaleen napinlävistä. En ollut valitettavasti löytänyt pukukankaan väriin sointuvaa silkkilankaa, joten tein napinlävet tukevammalla nappilangalla josta löytyi menettelevä keltainen sävy. Ne eivät ole ihan niin kauniin kiiltävät mutta ainakin tukevat ja kestävät. Vyötärökaitaleen takahalkioon tein nyöritysreiät. Napinläpien ohessa päällystin myös napit. Osassa kuvio osui epäkeskitetysti suuntaan tai toiseen, mutta päätin kuitenkin käyttää sekundakappaleetkin koska ne eivät housuissa kuitenkaan näkyisi niin paljon. Lisäksi olin laiska ja kärsimätön.
Saatuani vyötäröön napituksen ja takanyörityksen ja lahkeisiin suurimman osan napinlävistä ja napeista housuja sovitettiin ensimmäisen kerran. Vyötärö jäi takaa aika paljon auki, ja takakappaleen rypytyskin osui näin vähän väärään kohtaan, mutta toisaalta en ole vielä ikinä tehnyt housuja jotka eivät olisi käytössä vähän venähtäneet. Kuten edellä todettu, Jarnon vyötärön ympärysmitta myös vaihtelee reippaasti sen mukaan miten paljon milloinkin ehtii liikkumaan. Lähinnä halusinkin tässä sovituksessa nähdä lahkeensuut.

Edellisisissä housuissa olin viimeistellyt lahkeensuun erillisellä kaitaleella johon olin syöttänyt lahkeen etureunaa reippaasti saadakseni lisätilaa polvelle. Tällä kertaa halusin tehdä oikeaoppisen, lahkeen päälle ommellun lahkeensuukaitaleen nyt kun olin viimein tajunnut millainen sen kuuluisi olla. En ole ihan varma saako lahkeen etureunassa näin ollen olla lainkaan syötöstä, tähän materiaaliin se ei myöskään uppoaisi niin siististi kuin villaan, mutta päätin kuitenkin ommella lahkeensuuhun poimulangat ja yrittää syöttää sitä vähän. Sovituksessa arviolta syöttämäni lahkeensuu näytti ihan kohtuulliselta, joten silitin saumanvarat kääntymään pussiin ja ompelin lahkeensuun käsin.

Costume Close Upin mukaan lahkeensuun kaitale voi olla leikattu vinoon, jotta se asettuisi siistimmin kaarevaan lahkeensuuhun. Tämä oli erittäin tervetullut tieto. Leikkasin täysvinon kaitaleen, silitin saumanvarat ja aloin sommitella sitä lahkeensuuhun. Koska en ollut viitsinyt lähteä tilaamaan replica-polvisolkia erikseen laitoin kiinnitykseksi ihan tavalliset kullanväriset soljet. Vuoritin kaitaleen toisen pään ja tein siihen reiän solkea varten.



Jatkuu seuraavalla sivulla >>