summer dress 1880

Kesäinen kävelypuku, 2021


Ryhdyttyäni viimein toteuttamaan unelmaani Natural Form-kauden pukujen ompelemisesta halusin keskittyä glamouriin, röyhelöihin ja laahuksiin, ja uskaltautua käyttämään jopa oikeita silkkejä. Jossain kohtaa kuitenkin realismi hiipi mukaan kuvaan, ja aloin tunnustaa että yksi helppo, pesukoneeseen heitettävä puku olisi oikeastaan aika kätevä kesäisissä ulkoilmatapahtumissa. Juuri tällainen oli jopa suunnitteillakin tulevalle kesälle sisältäen muun muassa vilttipiknikin ja krokettikilpailun.



summer
          dress 1880


Huomioni kiinnitti alunperin jokin “Kävelypuku maaseudulle”-nimellä otsikoitu malli. Myös monissa maalauksissa näkyy huolettoman oloisia lyhyitä pukuja. Käytännöllisin materiaali olisi tietysti kevyehkö muttei liian hento puuvilla. Ikean Bergpalm-pussilakanasetti näytti kuvien perusteella lupaavalta ja kohtuuhintaiselta, tosin vierastin hieman kirkkaan punaisen näköistä raitaa peläten sen olevan liian ärhäkkä, vaikkakin tosin todennäköisesti hyvinkin sopiva viktoriaaniseen makuun. Kun kangastilaus saapui, punainen raita olikin todellisuudessa huomattavasti kuvaa tummempi ja taitetumpi sävy. Kauempaa katsoen kapeat raidat sulautuvat yhteen epämääräisen vaaleaksi roosaksi, joka on huomattavasti hillitympi. Muutenkin kangas osoittautui hyväksi valinnaksi. Se on hengittävä mutta tarpeeksi ryhdikäs, eikä rypisty helposti.






Minulla oli ennestään iso rulla brodeerattua puuvillapitsiä. Olin ostanut sen alunperin alusvaatteita ajatellen, mutta lopulta en ollut ainakaan tähän mennessä raaskinut käyttää sitä alushameen helmoihin, joten sen voisi hyvin hyödyntää tähän asuun. Kyllä, pysähdyin hetkeksi miettimään miltä vaalean roosan ja valkoisen puuvillapitsin pikkutyttömäinen yhdistelmä näyttäisi 38-vuotiaalla naisella, mutta lopulta päätin että en halunnut antaa oman persoonani vaikuttaa liikaa pukuprojekteihini.




summer dress
          1880

 

Tarkempaa mallia valitessani katsoin paljon muotikuvia ja museopukuja. Minua kiinnostivat etenkin tennispuvut, joista useimmat olivat 1880-luvun puolelta, mutta joissa oli monissa vaaleahko raitakuosi ja somisteena hieman jotakin kulutusta kestävää pitsiä. Halusin ajoittaa puvun 1880-luvun alkuvuosiin, jolloin päiväpuvuissa oli yleensä käytännöllinen lyhyt helma. Yksi projektihaaveistani on ollut tämä Manchester City Galleriesin kokoelmiin kuuluva painettua puuvillaa oleva puku, johon minulla itseasiassa oli jo kangaskin ostettuna. Aloin kuitenkin miettiä, voisinko sittenkin käyttää sitä mallina tähän kesäpukuun, ja ehkä myöhemmin tehdä samanlaisen kukkaprintillä. Erityisesti minua viehätti edestä laskostettu miehusta ja aukeava, taakse puhville kerätty helma.






Lähdin kokeilemaan Machester Galleriesin puvun kaavoitusta aiempiin miehustan ja polonaisen kaavoihini pohjaten. Lisäsin heti miehustaan hieman väljyyttä, koska halusin tästä mukavan puvun joka sallisi enemmän liikkumaväljyyttä etenkin käsille ja hartioille.






Valokuvien perusteella en saanut täysin selkeää kuvaa siitä miten polonaisen takahelma tarkalleen rakentui, mutta siinä näytti olevan niin paljon volyymia että arvelin että siinä voisi olla laskokset kaikissa kolmessa takasaumassa. Kokeilin tätä lakanaversioon mutta en oikein saanut sitä toimimaan, joten palasin Natural Formin polonaisen tyypilliseen perusmalliin jossa väljyyslaskos on sijoitettu keskitakasaumaan ja sivukappaleet laskostettu takakappaleeseen. Tällä kertaa kaavoitin takalaskoksen laskosvarat ulottumaan vyötärölle asti, koska olin jo päättänyt ommella miehustan ilman tukivuoria johon laskosvarat yleensä kiinnitetään.. Laskosten kiinnitystä varten lisäsin myös takakappaleeseen vyötärösauman, joka peittyisi suunnittelemani vyön alle. Kokeilin keskitakakappaleen kiinnitystä vyötärölle kiinnitettyyn tukinauhaan hakaneuloilla, ja saatuani sen mieleisekseni merkitsin kiinnitysten paikat kaavaan.



summer
          dress 1881



Minulla on perinteisesti ollut ongelmia olkasaumojen kanssa, etenkin kun niitä on vaikea sovittaa itse. Niinpä niiden kanssa sai taas vähän säätää. Etukappaleella seurasin väljästi Manchester City Galleriesin puvun mallia ja kaavoitin 8mm laskokset etunapituksen molemmin puolin. Alkuperäisessä puvussa laskokset kääntyvät kohti keskietua, mutta tuntui käytännöllisemmältä kääntää ne ulospäin. Hieman vyötärölinjan alapuolella laskokset avautuvat lisäväljyydeksi helmaan samoin kuin vyötärön muotolaskoksetkin.






Laskokset osoittautuivat käteväksi ratkaisuksi myös ikuiselle ongelmalleni, rintamuotolaskokselle josta en vain tunnu ikinä pääsemään kokonaan eroon. Yleensä teen ajanmukaisesti laskoksen vuoriin ja syötän päällyskankaan asettumaan sen päälle, mutta tämä ei tietenkään toimi kovin hyvin kaikissa materiaaleissa. Tällä kertaa käänsin muotolaskoksen kulkemaan laskostuksen reunaa myöten pääntietä kohti, jolloin se oli helppo ommella piiloon laskosten alle. En todellakaan tiedä tehtiinkö näin ikinä tällä kaudella, mutta se toimi, joten päätin mennä sillä.






Olin alunperin suunnitellut avata myös sivusauman laskokseksi vyötäröstä alaspäin, mutta sovittaessa se ei kuitenkaan oikein näyttänyt hyvältä joten päätin sittenkin kaavoittaa sen normaalina saumana. Hiha puolestaan tuli lähes suoraan vanhasta pitkän hihan peruskaavasta, väljensin sitä vain hieman ja avarsin kädentietä saadakseni käsivarrelle lisää liikkuvuutta. Lisäsin hihansuihin yksinkertaiset leveät käänteet, jonka tyyppisiä näkee etenkin 1870-luvun puolella. Kaulus on myös tyypillinen 1880-luvun alkuvuosille. Nämä yksityiskohdat tuovat pukuun hieman alkuperäisestä mallipuvustani poikkeavan ilmeen, mutta mielestäni sopivat hyvin kokonaisuuteen.

Hameeseen käytin suoraan samaa kaavaa kuin sinivalkoisessa kävelypuvussani, lyhensin sitä vain vielä hieman.






Päätin tehdä miehustan ilman tukivuoria, koska halusin siitä kevyen ja hengittävän sekä tietysti helposti silitettävän. Sitä paitsi vähänkin väljä miehusta näyttäisi vuoritettuna vain huonosti istuvalta. Vain yksi kerros kangasta mahdollisti myös erittäin helpon ja suoraviivaisen ompelurakenteen. Olin nimittäin lujasti päättänyt tehdä tästä puvusta helpon ja nopean väliprojektin, jonka ompelisin lähes kokonaan koneella. Helpot nopeasti koneella kasatut vaatteet ovat välillä tervetullutta vastapainoa huolellisesti suunnitelluille ja tinkimättömämmin tehdyille puvuille, joita yleensä työstän vähintäänkin kuukausitolkulla. Useimmiten nämä väliprojektit ovat tietenkin moderneja arkivaatteita.






Hameen rakenne seuraa jo aiemmin mainitun kävelypukuni hametta: Koneommellut ja saumurilla huolitellut saumat, napitettu vyötärön halkio, suora takakappale rypytettynä vyötärönauhaan ja siinä nauhakuja noin polven korkeudella. Tähän hameeseen sai jätettyä enemmän liikkumavaraa vain jättämällä kiristysnauhan vähän löysemmälle. Lisäsin helmaan tukivuorin röyhelöiden alle tukemaan niiden kiinnitystä ja käänsin helman puuvillanauhalla.






Röyhelöiden rypytykseen, tuohon inhokkihommaani käytin myös kätevää pikaniksiä jota olen aiemmin käyttänyt lähinnä alushameissa. The Shadow of my Handin Noora (@noranoreen003) näytti minulla kerran kuinka rypytyslinjaan voi kiinnittää paksumman langan siksak-ompeleella niin että se jää ompeleen alle ja on helposti vedettävissä kasaan. Lopputuloksena on äärimmäisen helppo ja tasainen nyöritys. Raidallisessa kankaassa tukilanka ja siksak ovat yllättävän huomaamattomat hameen röyhelöissä, joita harvoin katsotaan kovin läheltä.








Polonaise on myös kasattu yksinkertaisilla auki silitetyillä saumoilla saumanvarat saumurilla huolitellen. Tekniikka sinänsä ei oikeastaan ole kauteen sopimaton, saumuriompeleen sijaan huolitteluun olisi vain käytetty yliluottelupistoa. Käytin myös modernia liimatukikangasta hameen napituskaitaleeseen ja vyötärönauhaan sekä polonaisen etureunoihin ja kaulukseen. Se antaa näille kohdille sopivasti ryhtiä ja pitää etenkin etunapituksen siistinä ja jämäkkänä.






Jouduin tekemään miehustaan hieman sovitusmuutoksia etenkin vyötärölle, joten sisäpuolella näkyy korjailun jälkiä. Muutoin ompelu sujui helposti, materiaali oli helppoa käsitellä ja etulaskostuksen ja napituskaitaleen konstikkaammista kohdista ja raitojen suoraan saamisesta päästyäni loppu sujui vaivattomasti. Ainoastaan pitsin kiinnityksessä sai hieman säätää kulmien kohdalla.






Helmassa huolittelin pitsin kiinnityksen nurjalta vinonauhalla. Raidallinen vinonauha näytti itseasiassa niin hauskalta että jälkeenpäin ajatellen sitä olisi voinut käyttää myös puvun oikealla puolella, mutta tietysti näin pääsi helpommalla.

Hihansuukäänteet vuoritin puuvillalla ja piilotin niiden kiinnityssauman hihan ja käänteen väliin, mikä on itseasiassa myös period-manuaaleissa mainittu tekniikka.






Kaulus on vuoritettu samalla puuvillalla kuin hihansuukäänteet ja sen sauma pääntiellä on huoliteltu vinonauhalla. Lisäsin samaan saumaan myös kapeamman puuvillapitsin pääntieröyhelöksi. Oikeastihan pääntien röyhelön pitäisi varmaan  olla joko korsettipaidassa tai pesua varten irroitettava harsittu irtokaistale, mutta koska koko puku on nyt kerran konepestävä näin pääsi kaikista helpoimmalla.






Ompelin helmaan napit ja yhden napinläven lakanaversioon sovittamilleni kohdille ja ompelin vyötärölle napinlävin varustetun nauhan johon ne kiinnittyisivät. Puhvin ryhdissä pitämiseksi lisäsin vielä takasivusaumojen laskostukseen normaalit napinläpikuminauhat, jotka jätin tällä kertaa normaalia pidemmiksi jotta helmassa olisi enemmän liikkumavaraa. Lopuksi kiinnitin takasaumaan edestä hakasilla kiinnitettävän vyötärönauhan tukemaan vyötäröä helman nostonauhan aiheuttamalta vedolta.






Seurasin lujasti päätöstäni pysyä modernien apuvälineiden varassa myös napinlävissä. Omituista kyllä itseasiassa pidän napinläpien ompelusta, mutta en halunnut laittaa tähän pukuun niin paljon aikaa yhden yksityiskohdan takia. Lopulta pienet konenapinlävet raidallisessa kankaassa eivät pistäneet kovin pahasti silmään. Ompelin käsin vain napit ja hakaset.



summer
          dress 1880


Uusi puku tarvitsee tietenkin aina sopivat asusteet. Olin jo päättänyt että pukuun kuuluisi miehustaa ryhdistävä vyö, joka antaisi myös herttaiselle, pastellisävyiselle puvulle hieman reipasta särmää. Löysin sopivasti pienen palan tummanpunaista puuvillasatiinia (jonka myös tuin liimatukikankaalla) ja koristesoljen neljä senttiä leveään vyöhön. Koska solki on vain koristesolki vyö kiinnittyy oikeasti pään alle ommelluilla hakasilla, jotka ovat itse asiassa aika kätevät koska kaksi riviä hakasia antaa vyöhön säätövaraa.






Halusin myös uuden hatun. Minulla oli kaapissa pyörimässä joskus tekemäni olkihatun pohja, joka ei ollut kovin onnistunut, mutta ajattelin että ehkä siitä saisi vielä koristelemalla siedettävän.


hat 1880

Alkuperäinen ajatukseni oli piilottaa koko kupu ohuen vedostetun kankaan alle muutamia kauden maalauksia seuraten, mutta en vain saanut kokonaisuutta näyttämään hyvältä. Lopulta siihen tuli vain kapeampi huivimainen suikale kaapista löytynyttä ohutta pellavaa. Varastosta löytyi myös sopivan värinen ruusu ja pienempi kukkaoksa sen viereen.


red 1880 socks

Viimeinen silaus oli kauden maalauksissa usein näkyvät nilkkamittaisen hameen alta pilkistävät punaiset sukat. Minulla oli vanhat paksut sukkahousut edelleen suunnilleen samassa punaisen sävyssä, mutta koska sukkahousut eivät käytössä toimi korsetin ja kombineesin kanssa ne piti saada muokattua sukiksi.






Koska säästän mitä omituisempia asioita mahdollista kierrätyskäyttöä varten, löysin myös ompeluhuoneen uumenista pussin vanhoja rikkinäisiä stay up-sukkia. Pätkäisin sukkahousut reidestä ja kiinnitin niihin kolmen piston siksakilla mustat pitsi- ja silikoninauhat, ja sain jopa lopputuloksesta yllättävän siistin. Paksu puuvillapohjainen sukkahousuneulos ei purkaudu kovin herkästi, joten kiinnitys vaikutti myös kestävältä. Sukat eivät siis todellakaan ole kaikilta osin period-korrektit, mutta niiden käytössä näkyvä osa näyttää ihan tarpeeksi hyvältä.



summer
          dress 1880


Valmiista asusta tuli oikein kiva. Se on todella mukava päällä ja sopii hyvin vapaamuotoisille piknikeille, kävelyretkille tai kroketin tasoiseen (melkein) urheiluun. Vaikka jouduinkin ostamaan sitä varten uuden kankaan, tosin edullisen sellaisen, sain siinä sivussa kaikkea pientä sälää kaapista pyörimästä käyttöön. Kankaan lopusta sain vielä ommeltua söpön haalarimekon arkikäyttöön, ja sitä tulikin hellekesänä käytettyä paljon. Kaiken kaikkiaan olen iloinen että hairahdin tähänkin projektiin vaikka se taas hieman viivästyttikin pitkän linjan aikatauluja.



summer
          dress 1880

Takaisin projekteihin