Viktoriaanisen
puvun alla
Aiemmilta vuosisadoilta 1870-1880-luvun taitteen Natural
Form-kauteen hyppääminen edellytti myös jonkinlaisen
alusvaatesetin rakentamista. Aikakauden alusvaatteet
saattoivat olla jo varsin ylellisiä luomuksia, mutta
ajankäytöllisistä syistä valitsin melko funktionaalisen linjan
muutamilla helposti toteutettavilla koristeellisimmilla
yksityiskohdilla.
Aikakausi antoi legitiimin tekosyyn ommella alusvaatteet melko
lailla täysin koneella, mikä oli tietenkin hurjan näppärää.
Vaikka pidän käsinompelusta, pidän itseasiassa myös paljon
(hyvän) ompelukoneen käsittelystä silloin kun se luontevasti
projektiin sopii. Sensijaan kaikki käyttämäni tekniikat ja
rakenteet eivät välttämättä ole aivan kauden mukaisia,
valitsin toimivan tuntuisia ja nopeahkoja metodeja tutkimatta
asiaa hirveästi.
Kombineesi, 2018
Ensimmäinen kombineesini oli onnekas antiikkilöytö josta sain
hieman muokkaamalla itselleni sopivan. Samalla parsin ja
vahvistin tukinauhalla kuluneenpia kohtia. Oli helpottavaa saada
heti alkuun yksi tehtävä vaate pois listalta ja keskittyä tanssiaispukuun
ja muihin asuun tarvittaviin osiin.
Päätin kuitenkin heti, että tämä käsinkirjailtu, paikoittain
hauraassa kunnossa oleva ihanuus (jota
voi ihailla korsettipostauksessa) täytyisi säästää
tanssiaispuvun alla käytettäväksi hienommaksi malliksi, ja
ommella sen sijaan arkisempi kakkosversio heti kun ehtisin.
Tietysti useampi alusvaatesetti on myös useamman päivän
tapahtumissa tarpeellinen.
Useat period-kaavat tuntuvat suosivan pitkähihaisia ja
pääntieltä umpinaisia malleja. Nykyisin ainakin sisätiloissa on
yleensä kuitenkin hyvinkin lämmintä, joten päätin että
mahdollisimman niukka malli olisi monikäyttöisin. Sitä voisi
tarvittaessa pitää myös avokaulaisemman puvun kanssa.
Tämä kaava vuodelta 1875 näytti kuitenkin
hauskalta rypytettyine "tissikiiloineen". Vastaan tuli myös kuva
samantyyppisellä kaavoitusratkaisulla toteutetusta hihattomasta
alusvaatteesta. Minun vaatimattomalla kuppikoollani pari
muotolaskosta olisi tietysti riittänyt aivan hyvin istuvaan
muotoiluun, mutta innostuin kuitenkin kokeilemaan mukailtua
versiota näistä. Testailin kiilan väljyyttä ja muotoa
sovitusversioon kunnes olin tyytyväinen.
Kombineesin selkäosa on useimpien kaavojen mukainen: lähes
suoraan peruskaavastani kopioidut selkäkappaleet joiden
alareunaan poimutetaan lahjeosan ylimääräinen väljyys.
Lahjeosan kaavoituksessa oli paljon apua antiikkikombineesistani
joka sopi minulle hyvin. Poimin siitä mitat ja piirsin
period-esikuvien tyyppisen kaavan.
Materiaalina käytin
ohutta puuvillabatistia. Ompelu oli melko suoraviivaista,
ompelin saumat kapeina katesaumoina ja vahvistin avonaiseksi
jäävän haaran reunan vinokaitaleella. (Niin, se avonainen
haarasauma joka ihmisiä aina jaksaa ihastuttaa ja kauhistuttaa
- yritäpä käydä vessassa näissä vaatteissa niin ymmärrät
kerrasta sen taktisen merkityksen.)
Tein myös napinlävet koneella, koska kyseessä
oli kuitenkin alusvaate enkä halunnut uhrata siihen liikaa
aikaa.
Olin kaavoittanut kombineesiin erillisellä kaitaleella
vahvistetun kapean napitusvaran, ja modernilla visuaalisella
silmällä tein tietenkin napinlävet pystysuuntaan. Tämän johdosta
napitus irvisteli päällä, ja vähän tarkemmin lähteitä
katsottuani totesin että pääsääntöisesti napinlävet tehtiin
kaudella siihen funktionaaliseen suuntaan eli vaakaan, vaikka se
rikkoisikin symmetrian.
Rintakiilan pohja on
poimutettu etukappaleelle ja saumanvarat siistitty nurjalta
puolelta vinokaitaleella. Lahjeosan väljyys on kiinnitetty
takakappaleen miehustaan samalla lailla.
Olin
saanut joskus kauan sitten Jarnon äidiltä lahjoituksena pari
nippua vanhoja kauniita brodyyripitsejä, joita en ollut
vielä raaskinut käyttää mihinkään. Nyt päätin että
kombineesi olisi niille oikea osoite.
Toisessa pitsissä oli kapeaan keskiosaan rypytetyt röyhelöt
molemmissa reunoissa ja toisessa taas vain alareunassa, ja
keskiosassa oli vielä lävet kurenauhalle. Käytin näiden
yhdistelmää pääntien viimeistelyyn ja olkaimiin sekä
lahkeensuihin. Näin kombineesi sai pienellä vaivalla
erittäin söpön ilmeen.
Kombineesista tuli tosiaan paitsi hillitömän söpö myös
oikein mukava, siinä tekisi mieli hengailla kotona muuten
vaan etenkin hellesäällä.
Korsettipaita, 2018
Minun täytyy tunnustaa, että kauteen syvemmin
vihkiytymättömänä alkuun epäilin tämän vaatekappaleen
tarpeellisuutta. Se tuntui vain ylimääräiseltä kerrokselta
muutenkin lämpimässä asussa, ja kun korsettini oli kuitenkin
aika vaalea se tuskin kuultaisi liikaa läpi ilman
välikerrostakaan.
Ilmeisesti korsettipaidan
tarkotus on häivyttää korsetin luiden ja reunojen
kuultamista puvun läpi, mutta suoraan sanottuna epäilin että
röyhelöisen näköiset mallit vain lisäisivät ylimääräisiä
möykkyjä sulavalinjaisen puvun alle. Avonaisen ja
jäykähkösti tukivuoritetun tanssiaispukuni alle en edes
tosissani harkinnut moista.
Seuraava pukuni oli kuitenkin hyvin ohutta
materiaalia, joten totesin että pitäisihän sitä
korsettipaitaa nyt ainakin kokeilla. Sitä paitsi se olisi
söpö. Koska suunnitellun päiväpuvun pääntie aukeaa hieman
kaulasta en halunnut aivan umpinaista korsettipaitaa, ja
edelleen asun lämpimyyttä peläten päätin että hihaton,
avokaulainen malli olisi varmin ja monikäyttöisin. Tämä
malli the Metropolitan Museumissa näytti
yksinkertaiselta mutta viehättävältä.
MET:in korsettipaidassa on
rinnan kohdalla koristeltu paneeli, ja monissa muissa on
vastaavassa kohdalla jotakin rypytystä tai muuta
koristelua, ilmeisesti juuri häivyttämässä korsetin reunaa
näkyvässä kohdassa.
Korsettipaidan kaava on melko suoraan
kauden peruskaavastani, selässä on kaarevat muotosaumat ja
edessä koristepaneeliin päättyvät saumat jotka vastaavat
pukukaavan muotolaskoksia. Kombineesista viisastuneena
kaavoitin napitusvarasta vähän leveämmän.
Korsettipaidan materiaali on samaa puuvillabatistia kuin
kombineesi, koristeena käytin kapeaa puuvillabrodyyriä.
Etupaneeliin kaavoitin 0,5cm laskoksia vaihteleman
brodyyripitsin kanssa. Pääntie ja kädentiet on käännetty
vinokaitaleella jonka väliin pitsi jää, saumat ovat
kapeita katesaumoja.
Kombineesin tapaan korsettipaidan ompelu
oli mukavaa näpertämistä joka kuitenkin valmistui melko
joutuisaan. Väsyneenä töiden jälkeen ommellessa kämmejäkin
tietysti mahtui mukaan, kuten tämä melko legendaarinen
saavutus. Älkää edes kysykö.
Napinlävet tein kombineesin tapaan koneella, tällä kertaa
vaakasuuntaan. Lopputulos on päällä huomattavasti
siistimpi. Molempien napit ovat helmiäistä jäljitteleviä
muovinappeja joita kaapista sattui löytymään.
Skeptisyydestäni
huolimatta täytyi todeta, että hentoinen vaatekappale todellakin
häivyttää korsetin rajoja yllättävän hyvin - taas yksi osoitus
että kauden vaatteissa on yleensä oma logiikkansa joka ei
välttämättä kokeilematta avaudu.
Alushame ja irtolaahus,
2017-2018
Natural Form- muodin vaatima alushame on istuva lantiolta ja
röyhelöinen helmasta. Ensimmäinen pukuni, prinsessalinjainen
tanssiaispuku oli hyvinkin kapealinjainen joten valitsin
mallin jossa oli leveä, lantiolta napakaksi sovitettu kaarroke.
Kaavoitin alushameen helmakappaleet alkuun Fashions of the
Gilded Age-kirjan alushameen kaavojen mukaan, mutta sain lopulta
muokata niitä vieläkin kapeammaksi. Saatuani helmaan sopivan
väljyyden neulailin sitä kaarrokkeeseen kunnes lopputulos oli
istuva.
Kaarroke jatkuu takana alemmas
leveänä napistuslistana, jonka alareunaan poimutin takahelman
lisäväljyyden. Vähän alempana takakappaleessa on vielä
nauhakuja, joka kiristää helman merenneitolinjaiseksi.
Olin suunnitellut suojata tanssiaispuvun helman itse puvun
laahukseen kiinnitettävällä balayeusella, joten jätin itse
alushameen tasamittaiseksi ja itse asiassa aika lyhyeksi. Ideani
oli suojata pukujen helmat jatkossakin leveällä
balayeuse-röyhelöllä joka likaantuisi eniten, joten lyhempää
alushametta ei välttämättä tarvitsisi aina pestä kokonaan.
Mikäli tarvitsisin alushameeseen laahusta, toteuttaisin sen
napitettavana lisäosana kuten kauden malleissa usein näkee. Tätä
varten jätin helmaan röyhelön alle leveän päärmeen. Tämä
perusmallinen alushame toimisi toivottavasti mahdollisimman
monien, myös kävelymittaisten pukujen kanssa.
Koska lyhemmän alushameen helmat
eivät laahaisi maata uskaltauduin viimeistelemään leveän
helmaröyhelön reunan samalla brodyyripitsillä jota olin
käyttänyt korsettipaidassa. Muuten tyydyin hyvin maltilliseen
koristeluun, itse nämä hörhelöt kuitenkin pitäisi pestä ja
silittää, pitsin lisäksi helmaa koristaa vain pari riviä kapeita
laskoksia.
Huomasin muuten alushameen valmistuttua että nuo kaudelle
tyypilliset pienet laskokset eivät suinkaan ole vain koriste,
vaan itseasiassa ne antavat röyhelöille ryhtiä ja estävät niitä
rypistymästä jopa pesussa.
Seuraavaan pukuuni, pienen
laahuksen omaavaan päiväpukuun olin alunperin suunnitellut
leveän muotoillun balayeusen helman suojaksi. Se oli tarkoitus
kiinnittää suoraan puvun hameeseen, mutta lopulta idea ei ihan
toiminutkaan.
Kaavoitin sen hameen takakappaleen helman malliseksi, vahvistin
ulkoreunan leveällä vinokaitaleella ja kuorrutin parilla
kerroksella laskostettuja röyhelöitä.
Sovitellessani
tekemääni balayeusea hameen helmaan huomasin kuitenkin
harmikseni että kevyt helma ei kertakaikkiaan laskeutunut
kauniisti jämäkkään balayeseen kiinnitettynä. Helman muodossa
oli lisäksi muitakin ongelmia, ja lopulta päädyin lyhentämään
laahusta hieman saadakseni sen laskeutumaan kauniisti.
Revue
de la Mode 1877
Hukkaan mennyt vaiva
balayeusen rakentelussa tietysti harmitti kovasti. Lopulta
kokeilin joidenkin näkemieni mallien mukaan neulata sen
alushameen helmaan, ja tämä patentti toimikin yllättävän
hyvin. Sovittelin puvun hametta alushameen päälle testaillen
etteivät röyhelöt pilkottaisi helman alta, ja muokkasin
balayeusen reunan muotoa hieman parin laskoksen
pikapatentilla. Tein yläreunan kaitaleeseen napinlävet ja
ompelin alushameen helmaan napit.
Entinen
balayeuse, nykyinen alushameen lisälaahus kiinnittyi
alushameen helmassa ylemmäs kuin oli alunperin tarkoitus,
joten lisäsin vielä keskelle taakse ylimääräisen kaartuvan
röyhelön hameen helman etupuoleen alunperin tarkoittamastani
balayuesen suorasta osasta.
Tärkättynä irtolaahus on varsin tukeva,
suojaa hyvin pukua ja antaa helmalle ryhtiä. Uskoisin sen
toimivan hyvin myös tulevien pukujen alla ja tekevän myös
kaavoitus- ja sovitusversiovaiheen vähemmän tuskalliseksi
kun helmaa pääsee heti kokeilemaan lopullisen tuen kanssa.